6.3.2020 julkaisin kahdessa Facebookin vaellus-aiheisessa ryhmässä kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa yleisimpiä esteitä vaellukselle lähtöön. Lisäksi halusin selvittää asioita, joista ihmiset haluaisivat lisätietoa vaellukseen liittyen. Saman kyselyn julkaisin myös kavereilleni Facebookin kautta. Vastauksia tuli yhteensä 81 kappaletta parin päivän aikana. Tästä otannasta sai melko hyvän yleiskuvan yleisimmistä esteistä ja tiedon tarpeesta.

Seuran ja rohkeuden puute kärki päässä

Selkeästi yleisin haaste on seuran puute. Monella olisi halua lähteä vaeltamaan, mutta samanhenkistä seuraa on vaikea löytää. Yksin ensimmäiselle vaellukselle lähteminen voi olla pelottava ajatus ja onkin todennöisesti yksi isoimmista syistä, miksi retkelle ja vaellukselle ei tule lähdettyä.

Toiseksi yleisin este vaellukselle lähtemiselle olikin pelko ja rohkeuden puute. Esiin nousi useita pelon aiheita, kuten eksymisen pelko, epävarmuus omasta jaksamisesta, eläinten ja ötököiden pelko sekä pimeän pelko.

Uskalluksen puutteen lisäksi pari muuta syytä nousivat kärkijoukkoon haasteiden kohdalla. Autottomuus ja muut paikan päälle kulkemisen haasteet olivat monella syynä olla lähtemättä pidemmälle vaellukselle. Lisäksi varusteiden puute oli monen ongelmana. On siis selvää, että vaellukselle lähteminen vaatisi jonkinlaista rahallista ja vaivannäöllistä satsausta. Tosin kyllä myös pienen budjetin vaellus on mahdollista.

Muita mainittuja esteitä ja haasteita olivat yleinen osaamisen puute, vaelluskohteen valinnan vaikeus, huonot suunnistustaidot, varusteiden korkeat hinnat, lähtemistä vaikeuttavat tekijät arjessa kuten lapset, sekä erilaiset terveyshaasteet.

Yksittäisiä mainittuja haasteita olivat kemikaalivastaisuus esimerkiksi hyönteisten torjunnassa, herkästi palelevuus, säiden ennustettavuuden vaikeus ja ajan puute.

Mukavuudenhalu yllättää

Lopuksi haluaisin tuoda esiin eniten ajatuksiani herätelleen haasteen, joka vastauksissa mainittiin. Suora lainaus kuuluu “yleinen kermaperseys”. Vastaus oli annettu mielestäni rehellisesti ja hyvässä hengessä. Tällainen “kermaperseys” kuvastanee hyvin nykyaikaa, jossa me ihmiset olemme tarpeeksi pitkään eläneet enimmäkseen niin mukavissa oloissa, että pienikin epämukavuusalueelle meneminen tuntuu vaivalloiselta.

Yhteenvetona voisin todeta, että syyt vaeltamaan lähtemättömyydelle ovat hyvin samankaltaisia, mitä itselläni oli joskus alkuvaiheessa. Haasteet ovat hävinneet vähitellen kokemuksen kartuttua ja vaelluskertojen lisäännyttyä. Edelleenkin minulla on haasteita, jotka eivät mahdollista erimerkiksi pitkää vaellusta. Haluankin kannustaa kaikkia, että vaelluksesta ja luonnossa yöpymisestä voi nauttia rajoituksista huolimatta.