Retkellä saat tehdä tulet merkityllä tulentekopaikalla tai maanomistajan luvalla, mutta et maastopalovaroituksen aikana. Tulenteko ei kuulu jokaisenoikeuksiin, vaikka teltan saa pystyttää toisen maalle ilman lupaa. Jos etsit tietoa metsäpalovaroituksesta, nimi on vaihtunut: Ilmatieteen laitoksen mukaan maastopalovaroitus korvasi metsäpalo- ja ruohikkopalovaroitukset vuoden 2024 alussa.
Lyhyesti
- Merkitty tulentekopaikka on helpoin ratkaisu. Toisen maalla muualle tehty nuotio vaatii maanomistajan luvan.
- Maastopalovaroituksen aikana avotulta ei saa tehdä, ja kielto koskee lähes kaikkia tulentekopaikkoja.
- Kaasu- ja spriikeitintä saat käyttää varoituksenkin aikana. Risukeitin on avotuli, joten sitä et saa silloin käyttää.
Missä retkellä saa tehdä tulet?
Pelastuslain mukaan avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa. Metsähallituksen tulenteko-oppaan mukaan paikka ratkaisee, mitä se käytännössä tarkoittaa:
- Merkityt tulentekopaikat. Suomessa on tuhansia virallisia tulentekopaikkoja, joita ylläpitävät Metsähallitus, kunnat, kaupungit ja yhdistykset. Ne ovat helpoin ja turvallisin valinta.
- Yksityinen maa. Kysy lupa maanomistajalta.
- Valtion maat Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Metsähallitus on antanut yleisen luvan tulentekoon. Poikkeuksena ovat monet luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet, joten tarkista luvallisuus kohteen omilta sivuilta. Käytä vanhaa nuotionpohjaa tai virallista tulentekopaikkaa, jos sellainen on alle 500 metrin päässä.
- Valtion maat muualla Suomessa. Tulet saa tehdä vain virallisilla tulentekopaikoilla, ja polttopuun on oltava sitä varten paikalle tuotua.
Kaupungit ovat oma lukunsa. Ilmatieteen laitos muistuttaa, että kaupungissa avotuli voi olla kokonaan kielletty muualla kuin siihen merkityillä paikoilla. Ahvenanmaalla oma lainsäädäntö kieltää Visit Ålandin mukaan tulenteon luontoon ilman maanomistajan lupaa.
Mitä maastopalovaroitus tarkoittaa käytännössä?
Maastopalovaroitus tarkoittaa, että maasto on kuivaa eikä avotulta saa tehdä. Ilmatieteen laitoksen mukaan varoituksella on kolme vaaratasoa: keltainen, oranssi ja punainen. Kielto on kaikilla tasoilla sama, joten keltainen varoitus ei anna lupaa nuotioon.
Ensimmäiset varoitukset annetaan useimmiten huhtikuussa, ja kausi päättyy syyskuussa tai viimeistään lokakuun alussa. Varoitus annetaan maakunnittain ja se alkaa tai päättyy useimmiten keskiyöllä, joten tilanne kannattaa katsoa lähtöaamuna eikä edellisenä päivänä.
Varoituksen puuttuminen ei yksin riitä. Pelastuslain mukaan avotulta ei saa sytyttää silloinkaan, kun kuivuus, tuuli tai muu syy tekee palovaaran ilmeiseksi. Pelastusviranomainen voi lisäksi kieltää avotulen määräajaksi koko hyvinvointialueella tai sen osassa.
Metsähallituksen mukaan varoituksen aikana tulen saa tehdä erityistä varovaisuutta noudattaen vain tulisijaan, joka on eristetty maasta ja jossa on katto ja hormi. Sekin voidaan kieltää paikkakohtaisesti. Avotulesta varoituksen aikana erävalvoja tai poliisi voi antaa sakon, ja jos maastopalo syttyy, sytyttäjä voi joutua rangaistus- ja korvausvastuuseen.
Mikä on avotuli ja mikä ei?
Pelastuslaki määrittelee avotulen nuotioksi tai muuksi vastaavaksi tulen käytöksi, josta tuli voi päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Metsähallitus jakaa retkeilijän välineet näin:
- Avotulta: nuotio, kertakäyttögrilli, risukeitin ja muut suoraan maapohjalle asetettavat tulisijat.
- Ei avotulta: retkikeittimet, kuten kaasu- ja spriikeittimet. Niitä saat käyttää kaikkialla, missä liikkuminenkin on sallittua, myös maastopalovaroituksen aikana.
Retkikeitin on siis varma tapa saada kuuma ruoka, kun nuotio ei käy. Aseta se vakaalle, palamattomalle alustalle ja ole erityisen varovainen, jos maasto on kuivaa ja tuulee. Risukeittimeen tarvitset maanomistajan luvan. Metsähallitus sallii sen valtion mailla kaikkialla, missä liikkuminenkin on sallittua, mutta ei maastopalovaroituksen aikana.
Mistä polttopuut ja mitä mukaan?
Useimmilla huolletuilla tulentekopaikoilla ylläpitäjä tarjoaa polttopuut, mutta saatat joutua sahaamaan tai pilkkomaan ne itse. Joillakin paikoilla puut on tuotava mukana. Luonnosta et saa kerätä puita tai risuja, ellei alueella ole toisin määrätty. Yleisen luvan alueilla Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa saat käyttää maassa olevia risuja, oksia ja pieniä kantoja, mutta et saa vahingoittaa eläviä tai kuolleita puita.
Metsähallitus neuvoo varaamaan mukaan tulitikut, sytykkeet ja puukon. Kahvipannun ja makkaratikut tuot yleensä itse. Tuohta et saa repiä elävistä puista. Sytykkeeksi käy pieni määrä puhdasta paperia tai pahvia, mutta älä polta muovia tai metallia sisältäviä pakkauksia.
Näin sammutat nuotion
Viimeinen tulipaikalta lähtijä vastaa aina tulen sammuttamisesta. Metsähallituksen ohje etenee kolmessa vaiheessa:
- Anna nuotion hiipua rauhassa hiillokseksi.
- Kun hiilet eivät enää hehku punaisina, käännä tulisijan kansi kiinni tai kaada hiillokseen varoen vettä, lunta tai hiekkaa.
- Varmista ennen lähtöä, että tuli on täysin sammunut. Maastossa huonosti sammutettu tuli voi kytyä pitkään ja roihahtaa myöhemmin maastopaloksi.
Älä jätä tulta palamaan seuraavalle, vaikka paikka olisi vilkas. Jos tuli karkaa, ilmoita maastopalosta hätänumeroon 112.
Usein kysytyt kysymykset
Saako omalla mökkitontilla tehdä nuotion maastopalovaroituksen aikana?
Ei saa. Pelastuslain kielto sytyttää avotulta varoituksen aikana ei rajoitu toisen maahan, joten se koskee myös omaa tonttia.
Saako retkikeitintä käyttää tulentekokiellon aikana?
Kaasu- ja spriikeitintä saa, koska ne eivät ole avotulia. Risukeitintä ei saa, koska sen kipinät voivat sytyttää maaston.
Saako talvella tehdä nuotion metsään?
Maanomistajan lupa tarvitaan talvellakin, vaikka maastopalovaroituksia ei silloin yleensä anneta. Ympäristöministeriön vuoden 2012 oppaan mukaan poikkeus on jääpeitteinen vesialue, koska lain lupavaatimus koskee vain maa-alueita.
Saako hätätilanteessa tehdä tulet ilman lupaa?
Saa. Ympäristöministeriön oppaan mukaan avotuli on sallittu pakkotilassa, eli lähinnä hengen tai terveyden suojelemiseksi. Oppaan esimerkki on jäihin pudonneen lämpimänä pitäminen.
Lue myös: Missä saa telttailla Suomessa?, Autiotupa: säännöt ja miten tuvassa yövytään ja Laavuretki: näin yövyt laavulla.
Lähteet
- Pelastuslaki 379/2011, 6 §, finlex.fi, tarkistettu 1.11.2026
- Ilmatieteen laitos: Maastopalovaroitus, ilmatieteenlaitos.fi, tarkistettu 1.11.2026
- Metsähallitus: Pieni opas turvalliseen tulentekoon retkellä, luontoon.fi, tarkistettu 1.11.2026
- Metsähallitus: Retkietiketti, luontoon.fi, tarkistettu 1.11.2026
- Metsähallitus: Tuli on irti, luontoon.fi, tarkistettu 1.11.2026
- Ympäristöministeriö: Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Suomen ympäristö 30/2012, luku Tulen teko (s. 102–103)
- Visit Åland: Jokaisenoikeudet ja luonto, visitaland.com, tarkistettu 1.11.2026